Jos ette ole vielä huomanneet Purppurasade-blogissa olevaa häävideokuvausarvontaa, niin nyt kipinkapin osallistumaan! Kyseessä on siis Vuolas Median ja Purppurasateen yhteistyöarvonta, jossa palkintona on 150€ lahjakortti häiden videointiin. Vuolas Median toimipiste on pohjoisemmassa osassa Suomea, mutta keikkoja kuulemma tehdään koko Suomen alueella. Ja arvontaohjeethan löytyvät täältä!
Me ei olla miehen kanssa videokuvauksesta oikeastaan edes juteltu mitään, valokuvauksesta vaan. Valokuvat on meille aivan ensisijaisen tärkeitä, koska niitä tulee varmasti katseltua vielä vuosien päästä + ne saa hienosti esille seinille. Aika moni on varmaan nähnyt sen, ehkä jo kuuluisaksikin muodostuneen, Samuelin ja Hildegunnin häävideon. Jos ei häiden videointi ollut aikaisemmin käynyt mielessä, niin viimeistään nähtyäni tämän videon alkoi ajatus kuulostaakin ihan fiksulta. Budjetti ei kuitenkaan ehkä veny valokuvauksen lisäksi myös videokuvaukseen. Paitsi, jos satunkin vaikka voittamaan lahjakortin, millä osan videoinnista saa kustannettua!
Arvonta Purppurasade-blogissa on käynnissä 27.4.2015 klo 23.59 asti eli vielä ehtii!
perjantai 24. huhtikuuta 2015
keskiviikko 22. huhtikuuta 2015
Music, please!
Olen tässä pohtinut jonkin verran jo meidän häiden musiikkipuolta, mutta mitään suunnitelmia ja haaveita tarkempaa en ole vielä saanut aikaiseksi. Facebookin Häät 2016 -ryhmässä joku juuri pohti erilaisia musiikkivaihtoehtoja ja soittaako musiikkia ruokailun aikana vai ei. Lähtipä omatkin aivorattaat pyörimään näiden kysymysten myötä.
Olen varmasti jo maininnut oman perheeni musikaalisuudesta. Itse en valitettavasti ole siitä perinyt kuin rippeet, mutta erityisesti isäni ja yksi siskoistani osaavat musiikin saralla kaikenlaista. Siskoni olenkin jo varannut laulamaan edes muutaman kappaleen häissämme ja toivon, että hän esiintyisi juurikin vihkimistilaisuudessa. Hänelle laitan biisitoiveita aina kun hyvältä kuulostava kappale tulee eteen tai palautuu mieleen. Onneksi siskoa ei tarvinnut juurikaan tähän tehtävään suostutella, varmaan hän tätä odottikin jo kuultuaan meidän kihlautumisesta.
En halua tietenkään valjastaa siskoani tai isääni koko illaksi mikrofonin ääreen, joten muutakin musiikkia pitäisi keksiä. Live-musiikki on ehdottomasti meidän valinta, mutta kenen esittämänä ja minkälaista musiikkia. Joku bändi olisi kiva löytää, mutta kohtuullisella hinnalla. Bändin tyyli saisi olla moneen makuun sopiva: menevää tanssimusiikkia, mukana laulettavia suomalaisia, ehkä muutama valssi ja jotain vähän rokahtavampaa. Meillä on miehen kanssa osittain samanlainen ja osittain todella erilainen musiikkimaku. Kumpikin tykkää kuunnella Lana Del Rayn kaltaista kultakurkkua ja rokimpi musiikki uppoaa meihin kyllä. Painotukset on kuitenkin aika erilaiset: itse kallistun ehdottomasti enemmän tuonne Lanan tyylin puolelle ja mies taas jaksaa kuunnella (meikäläisen sanoin) örinämusiikkia tuntikaupalla. Jonkinlainen mukava kombo näistä pitäisi sitten saada aikaiseksi. Ehkä ne pahimmat örinät pitää kuitenkin hääpäivästä unohtaa. Bändiä ajattelin alkaa kysellä tuttujen kautta esim. opiskeluporukoista löytyy paljon musikaalista väkeä ja heidän bändejään olen jo kuullutkin vuosijuhlassa.
Entäs se ruokailumusiikki? Eräissä häissä oli pianisti, joka soitti jazz-sovitettuja elokuvista tuttuja kappaleita. Tämä oli ihan älyttömän hieno ratkaisu ruokailun aikaiseen musiikkiin! Tutuista biiseistä sai myös aikaiseksi keskusteluja vähän tuntemattomampienkin kanssa. Luulen kuitenkin, että pianistin palkkaaminen ponnahtaa taas sellaisiin summiin, että sen voi unohtaa samantien. Todennäköisin vaihtoehto on Spotifyn kautta soitettu valmiiksi kasattu lista sopivaa taustamusiikkia. Ellei sitten keksitä vielä jotakin parempaa vaihtoehtoa. Musiikkia on ruokailunkin taustalla mielestäni hyvä olla, koska se luo tunnelmaa ja parhaimmillaan antaa tosiaan jopa puheenaiheita.
Bändin lopetettua soittamisen vieraat ovat toivottavasti vielä innostuneita tanssimaan lisää, joten menomusaa tarvitaan. Tämä loppuillan/yön biisikimara saa luvan tulla Spotifysta. Pitää vaan alkaa kerätä hyviä tanssibiisejä listalle jo nyt, ettei tule turhaan kiire tällaisen asian kanssa.
Sitten se haastavin biisivalinta: häävalssi/-tanssi. En ole ollenkaan varma, haluanko tanssia nimenomaan valssia. Jos siihen päädytään, pitää ehkä käydä jossain tanssikurssilla terästämässä taitoja, ettei olla ihan pökkelöinä tanssilattialla. Tällä hetkellä houkuttelevammalta kuulostaisi häätanssi. Tämä lähinnä sopivien kappaleiden takia. Perinteiset häävalssit ei oikein iske meikäläiseen, mutta häätanssiin sopivia biisejä olen löytänyt jo vaikka kuinka monta. Kun päästään johonkin lopputulokseen tässä asiassa, niin seuraava päätös on edessä: miten se esitetään. Spotifysta soitettu voisi toimia, mutta onko se sitten vähän tylsä ratkaisu. Livenähän se pitäisi kuulla, mutta version pitäisi olla juuri oikeanlainen. Voipi olla, että sisko saa tästäkin nakin.
Loppuun muutama häätanssiksi mielestäni sopivaa biisiä (kaikissa ei ehkä sanoitukset ole ihan teeman mukaiset, mutta väliäkö sillä).
Minkälaisia häävalssi tai häätanssi ajatuksia muilla on? Biisiehdotuksia otetaan vastaan!
Olen varmasti jo maininnut oman perheeni musikaalisuudesta. Itse en valitettavasti ole siitä perinyt kuin rippeet, mutta erityisesti isäni ja yksi siskoistani osaavat musiikin saralla kaikenlaista. Siskoni olenkin jo varannut laulamaan edes muutaman kappaleen häissämme ja toivon, että hän esiintyisi juurikin vihkimistilaisuudessa. Hänelle laitan biisitoiveita aina kun hyvältä kuulostava kappale tulee eteen tai palautuu mieleen. Onneksi siskoa ei tarvinnut juurikaan tähän tehtävään suostutella, varmaan hän tätä odottikin jo kuultuaan meidän kihlautumisesta.
En halua tietenkään valjastaa siskoani tai isääni koko illaksi mikrofonin ääreen, joten muutakin musiikkia pitäisi keksiä. Live-musiikki on ehdottomasti meidän valinta, mutta kenen esittämänä ja minkälaista musiikkia. Joku bändi olisi kiva löytää, mutta kohtuullisella hinnalla. Bändin tyyli saisi olla moneen makuun sopiva: menevää tanssimusiikkia, mukana laulettavia suomalaisia, ehkä muutama valssi ja jotain vähän rokahtavampaa. Meillä on miehen kanssa osittain samanlainen ja osittain todella erilainen musiikkimaku. Kumpikin tykkää kuunnella Lana Del Rayn kaltaista kultakurkkua ja rokimpi musiikki uppoaa meihin kyllä. Painotukset on kuitenkin aika erilaiset: itse kallistun ehdottomasti enemmän tuonne Lanan tyylin puolelle ja mies taas jaksaa kuunnella (meikäläisen sanoin) örinämusiikkia tuntikaupalla. Jonkinlainen mukava kombo näistä pitäisi sitten saada aikaiseksi. Ehkä ne pahimmat örinät pitää kuitenkin hääpäivästä unohtaa. Bändiä ajattelin alkaa kysellä tuttujen kautta esim. opiskeluporukoista löytyy paljon musikaalista väkeä ja heidän bändejään olen jo kuullutkin vuosijuhlassa.
Entäs se ruokailumusiikki? Eräissä häissä oli pianisti, joka soitti jazz-sovitettuja elokuvista tuttuja kappaleita. Tämä oli ihan älyttömän hieno ratkaisu ruokailun aikaiseen musiikkiin! Tutuista biiseistä sai myös aikaiseksi keskusteluja vähän tuntemattomampienkin kanssa. Luulen kuitenkin, että pianistin palkkaaminen ponnahtaa taas sellaisiin summiin, että sen voi unohtaa samantien. Todennäköisin vaihtoehto on Spotifyn kautta soitettu valmiiksi kasattu lista sopivaa taustamusiikkia. Ellei sitten keksitä vielä jotakin parempaa vaihtoehtoa. Musiikkia on ruokailunkin taustalla mielestäni hyvä olla, koska se luo tunnelmaa ja parhaimmillaan antaa tosiaan jopa puheenaiheita.
Bändin lopetettua soittamisen vieraat ovat toivottavasti vielä innostuneita tanssimaan lisää, joten menomusaa tarvitaan. Tämä loppuillan/yön biisikimara saa luvan tulla Spotifysta. Pitää vaan alkaa kerätä hyviä tanssibiisejä listalle jo nyt, ettei tule turhaan kiire tällaisen asian kanssa.
Sitten se haastavin biisivalinta: häävalssi/-tanssi. En ole ollenkaan varma, haluanko tanssia nimenomaan valssia. Jos siihen päädytään, pitää ehkä käydä jossain tanssikurssilla terästämässä taitoja, ettei olla ihan pökkelöinä tanssilattialla. Tällä hetkellä houkuttelevammalta kuulostaisi häätanssi. Tämä lähinnä sopivien kappaleiden takia. Perinteiset häävalssit ei oikein iske meikäläiseen, mutta häätanssiin sopivia biisejä olen löytänyt jo vaikka kuinka monta. Kun päästään johonkin lopputulokseen tässä asiassa, niin seuraava päätös on edessä: miten se esitetään. Spotifysta soitettu voisi toimia, mutta onko se sitten vähän tylsä ratkaisu. Livenähän se pitäisi kuulla, mutta version pitäisi olla juuri oikeanlainen. Voipi olla, että sisko saa tästäkin nakin.
Loppuun muutama häätanssiksi mielestäni sopivaa biisiä (kaikissa ei ehkä sanoitukset ole ihan teeman mukaiset, mutta väliäkö sillä).
Minkälaisia häävalssi tai häätanssi ajatuksia muilla on? Biisiehdotuksia otetaan vastaan!
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Pullokeräys ja muuta pientä
Jo ennen kuin saimme paikan varattua, olin jo ehtinyt miettiä juhlatilan koristelua. Erityisesti nyt, kun paikaksi valikoitui niinkin "karu" tila kuin Tehdas 108, pitää stailausta miettiä oikeasti todella tarkkaan. Häiden väripohdintaa löytyy jo ihan ensimmäisten postausten joukosta (The perfect pallette) ja nuo värit ovat edelleen mielessä. Tehtaasta löytyy aika paljon eri värejä jo valmiiksi, joten erityisesti tuon pinkin sisällyttäminen tähän kaikenkattavaan värikomboon saattaa tuottaa hiukan haasteita. Pääasiassa kukilla ajattelin tämän väriläiskän ujuttaa juhliin mukaan. Harmaa istuu tilaan kuin nenä päähän, joten sen kanssa ei varmasti tule ongelmia. Sitten se harakan suurin ihastus: kulta. Jostain syystä se on ainakin tällä hetkellä lempparini näiden värien joukosta. Sitä haluaisinkin käyttää yksityiskohdissa jonkin verran.
Häät ovat mielestäni (ja varmasti myös miehen mielestä) virallinen ja tietyllä tapaa myös ehkä hiukan vakava tilaisuus, onhan siellä kaksi ihmistä vannomassa ikuista rakkautta toisilleen. Tästä huolimatta toivoisin meidän häiden olevan rento juhla, jossa kaikki viihtyvät eikä turhaa pönötystä esiinny. Sellainen turhan aseteltu meininki ei kiinnosta. Parhaat juhlathan vaikuttavat yleensä jokseenkin spontaaneilta, mutta kuitenkin sopivasti järjestetyiltä. Kamalan vaikea selittää, mutta ehkä joku saa narun päästä kiinni millaista fiilistä haen. Ehkä puutarhajuhlien tunnelma, mutta hienommin puettuna? Vaivaton tunnelma kauniissa puitteissa.
Nyt tulee kadotettua kyllä tämän postauksen pointti ihan totaalisesti. Joku muukin kirjoitti vähän aikaa sitten (siis ainakin tämän vuoden puolella) postauksen sikinsokin pulloista. Minunkin haaveissani pöytiä koristavat eri kokoiset ja malliset pullot ja niissä simppelit kukka-asetelmat, ehkä jopa vain yksittäiset isot kukkaset (pinkkejä tietysti). Tällaisella huolettoman näköisellä meiningillä saisi ainakin vähän rentoutta pöytiin.
Tähän tyyliin! Joko nyt joku näkee, miltä meidän hääpöydät ehkä voisivat näyttää? Pulloista tulee siis kultaisia! Tämä helpottaa pullokeräystä huomattavasti, kun ei tarvitse miettiä minkä värisiä kerää. Ja onhan kultaisen ja kirkkaan pinkin yhdistelmä aika houkutteleva. Näitä sitten ripotellaan pitkiin pöytiin vaivattoman näköisesti (mutta vaivatonta siitä ei varmasti tule) kynttilöiden kera. Pullokeräys on jo alkanut ja tavoitteena olisikin saada talteen ainakin neljäkymmentä pulloa, ehkä enemmänkin.
Ei kullanhimoni tähän kuitenkaan lopu. Olen vähän miettinyt, että pöytäkartan voisi laittaa erilaisiin kehyksiin näytille. Kehykset voisi yhdistää jotenkin "kollaasiksi" ja nostaa esille maalaustelineelle, joita tilasta siis löytyy jo valmiiksi. Ja minkä värisiä ne kehykset sitten olisikaan? Kultaa tietysti! Jotain tämän suuntaista siis.
Jos en onnistu löytämään tarpeeksi edullisesti kehyksiä mistään, pitää tyytyä Ikean valmiiseen "kehyskollaasiin" Växböön. Tuon saa varmasti spreijaamalla kultaiseksi samalla kun hoitelee pullotkin.
Tekisi mieli jaaritella kaikista koristeajatuksista vielä vaikka kuinka paljon, mutta ehkä säästän jotain seuraaviinkin postauksiin.
Kuvat Pinterest
Häät ovat mielestäni (ja varmasti myös miehen mielestä) virallinen ja tietyllä tapaa myös ehkä hiukan vakava tilaisuus, onhan siellä kaksi ihmistä vannomassa ikuista rakkautta toisilleen. Tästä huolimatta toivoisin meidän häiden olevan rento juhla, jossa kaikki viihtyvät eikä turhaa pönötystä esiinny. Sellainen turhan aseteltu meininki ei kiinnosta. Parhaat juhlathan vaikuttavat yleensä jokseenkin spontaaneilta, mutta kuitenkin sopivasti järjestetyiltä. Kamalan vaikea selittää, mutta ehkä joku saa narun päästä kiinni millaista fiilistä haen. Ehkä puutarhajuhlien tunnelma, mutta hienommin puettuna? Vaivaton tunnelma kauniissa puitteissa.
Nyt tulee kadotettua kyllä tämän postauksen pointti ihan totaalisesti. Joku muukin kirjoitti vähän aikaa sitten (siis ainakin tämän vuoden puolella) postauksen sikinsokin pulloista. Minunkin haaveissani pöytiä koristavat eri kokoiset ja malliset pullot ja niissä simppelit kukka-asetelmat, ehkä jopa vain yksittäiset isot kukkaset (pinkkejä tietysti). Tällaisella huolettoman näköisellä meiningillä saisi ainakin vähän rentoutta pöytiin.
Tähän tyyliin! Joko nyt joku näkee, miltä meidän hääpöydät ehkä voisivat näyttää? Pulloista tulee siis kultaisia! Tämä helpottaa pullokeräystä huomattavasti, kun ei tarvitse miettiä minkä värisiä kerää. Ja onhan kultaisen ja kirkkaan pinkin yhdistelmä aika houkutteleva. Näitä sitten ripotellaan pitkiin pöytiin vaivattoman näköisesti (mutta vaivatonta siitä ei varmasti tule) kynttilöiden kera. Pullokeräys on jo alkanut ja tavoitteena olisikin saada talteen ainakin neljäkymmentä pulloa, ehkä enemmänkin.
Ei kullanhimoni tähän kuitenkaan lopu. Olen vähän miettinyt, että pöytäkartan voisi laittaa erilaisiin kehyksiin näytille. Kehykset voisi yhdistää jotenkin "kollaasiksi" ja nostaa esille maalaustelineelle, joita tilasta siis löytyy jo valmiiksi. Ja minkä värisiä ne kehykset sitten olisikaan? Kultaa tietysti! Jotain tämän suuntaista siis.
Jos en onnistu löytämään tarpeeksi edullisesti kehyksiä mistään, pitää tyytyä Ikean valmiiseen "kehyskollaasiin" Växböön. Tuon saa varmasti spreijaamalla kultaiseksi samalla kun hoitelee pullotkin.
Tekisi mieli jaaritella kaikista koristeajatuksista vielä vaikka kuinka paljon, mutta ehkä säästän jotain seuraaviinkin postauksiin.
Kuvat Pinterest
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Kihlasormus
Tajusin juuri unohtaneeni esitellä yhden häitä ajatellen tärkeän jutun: kihlasormukseni. Otin jopa kuvia siitä jo jokin aika sitten, kun opetin koirille uusia temppuja, joten kuvissa esiintyy myös meidän hurtat.
En voi sanoa, että kosinta olisi tullut täysin yllätyksenä. Miehen jutut oli jo jonkin aikaa kuulostaneet vähän siltä, että kohta se tekee jotain peliliikkeitä ja niinhän se sitten eräänä syyskuisena iltana tekikin. Sormusasian hoitaminen oli kuitenkin varsin yllätyksellinen. Kosiessa miehellä oli sormus, mutta sepä ei ollutkaan se varsinainen rinkula vaan ns. symbolinen sormus ja sormusrasiassa oli lapulla päivämäärä (seuraava päivä) jolloin menisimme kultasepälle sormuksia suunnittelemaan. Nimetöntäni koristaa siis itse suunniteltu kaunokainen.
Kultasepäksi mies oli valinnut Aito Helsingin Harri Nukarisen, jolla on siis Helsingin lisäksi esittelytilat myös Tampereella Hallituskadulla (Harrin kotisivut täällä). Vähän jännitti mennä kultaseppää tapaamaan, koska en käytä juurikaan koruja ja oman sormuksen suunnittelu tuntui alkuun aika vaikealta.
Kriteereinä oli sirous ja ei liikaa blingiä. Sormeni ovat melko kapeat eikä pituuttakaan ole turhan paljoa, enkä halunnut sormuksen näyttävän kömpelöltä jättimöykyltä. Kuten jo totesin, korut eivät kuulu asusteisiini, nimim. Ei edes reikiä korvissa. Tästä syystä joku överitimanttisormus olisi ehkä hypännyt turhan pahasti sekä omille että muiden silmille.
Lopulta päästiin kaikki yhteisymmärrykseen (minä ajatuksineni, Harri suunnitelmineen ja mies rahoituksen puolesta). Kihlani on kapea (n. 2,5mm), valkokultainen, seitsemällä pienellä kivellä koristeltu käden kaunistus. Timanttien reuna on koristeltu pienellä kuvioinnilla, mikä tuo ehkä hiukan vanhanaikaista fiilistä. Muuten olisin varmaan valinnut materiaaliksi erittäin kestävän titaanin, mutta saman käden pikkurillissä jo ennestään pyörineen sormuksen valkokultaisuus rajoitti. Muut eivät varmasti olisi näiden eri metallien sävyeroa huomanneet kädessäni, mutta itse olisin aina ollut tietoinen siitä, että toinen on hiukan kellertävä ja toinen taittaa siniseen.
Siinä se nyt on. Samanlaisen tai vähintäänkin hyvin samankaltaisen olisi varmasti löytänyt myös valmiina. Hintoja vertailtuamme saatoimme todeta, että teetetty ei tule juurikaan kalliimmaksi kuin vastaava sormus "valmismallistosta". Ja tällä tavalla hankitusta sormuksesta tiedän varmasti sen tekijän ja koen tukeneeni suomalaista pienyrittäjyyttä.
Mielipiteitä teetetyistä tai "valmismalliston" sormuksista?
En voi sanoa, että kosinta olisi tullut täysin yllätyksenä. Miehen jutut oli jo jonkin aikaa kuulostaneet vähän siltä, että kohta se tekee jotain peliliikkeitä ja niinhän se sitten eräänä syyskuisena iltana tekikin. Sormusasian hoitaminen oli kuitenkin varsin yllätyksellinen. Kosiessa miehellä oli sormus, mutta sepä ei ollutkaan se varsinainen rinkula vaan ns. symbolinen sormus ja sormusrasiassa oli lapulla päivämäärä (seuraava päivä) jolloin menisimme kultasepälle sormuksia suunnittelemaan. Nimetöntäni koristaa siis itse suunniteltu kaunokainen.
Kultasepäksi mies oli valinnut Aito Helsingin Harri Nukarisen, jolla on siis Helsingin lisäksi esittelytilat myös Tampereella Hallituskadulla (Harrin kotisivut täällä). Vähän jännitti mennä kultaseppää tapaamaan, koska en käytä juurikaan koruja ja oman sormuksen suunnittelu tuntui alkuun aika vaikealta.
Kriteereinä oli sirous ja ei liikaa blingiä. Sormeni ovat melko kapeat eikä pituuttakaan ole turhan paljoa, enkä halunnut sormuksen näyttävän kömpelöltä jättimöykyltä. Kuten jo totesin, korut eivät kuulu asusteisiini, nimim. Ei edes reikiä korvissa. Tästä syystä joku överitimanttisormus olisi ehkä hypännyt turhan pahasti sekä omille että muiden silmille.
Lopulta päästiin kaikki yhteisymmärrykseen (minä ajatuksineni, Harri suunnitelmineen ja mies rahoituksen puolesta). Kihlani on kapea (n. 2,5mm), valkokultainen, seitsemällä pienellä kivellä koristeltu käden kaunistus. Timanttien reuna on koristeltu pienellä kuvioinnilla, mikä tuo ehkä hiukan vanhanaikaista fiilistä. Muuten olisin varmaan valinnut materiaaliksi erittäin kestävän titaanin, mutta saman käden pikkurillissä jo ennestään pyörineen sormuksen valkokultaisuus rajoitti. Muut eivät varmasti olisi näiden eri metallien sävyeroa huomanneet kädessäni, mutta itse olisin aina ollut tietoinen siitä, että toinen on hiukan kellertävä ja toinen taittaa siniseen.
Siinä se nyt on. Samanlaisen tai vähintäänkin hyvin samankaltaisen olisi varmasti löytänyt myös valmiina. Hintoja vertailtuamme saatoimme todeta, että teetetty ei tule juurikaan kalliimmaksi kuin vastaava sormus "valmismallistosta". Ja tällä tavalla hankitusta sormuksesta tiedän varmasti sen tekijän ja koen tukeneeni suomalaista pienyrittäjyyttä.
Mielipiteitä teetetyistä tai "valmismalliston" sormuksista?
keskiviikko 15. huhtikuuta 2015
Work in progress
Lomalla tuli toki rentouduttua, mutta myös häähommat oli mielessä aina silloin tällöin. Häitä ajatellen reissun kohokohta oli varmastikin se, kun huomasin Tehdas 108 sivuille ilmestyneet kuvat siellä järjestetyistä ensimmäisistä häistä. Nyt viimeistään innostui mieskin tulevasta hääpaikastamme ja itse sain entistä kovemman boostin häiden suunnitteluun. Tehdas on ihan täydellinen! Toivon todella, että ei tule mitään ongelmia meidän hääpäivän kanssa (varaus kun saadaan vahvistettua paikan puolesta vasta syksyllä). Jotta saisin myös teidät innostumaan unelmapaikastamme vielä lisää, ehdotan vierailemaan Tehdas 108:n sivuilla täällä!
Mahtavaa eikö??? Oon ihan fiiliksissä nyt tästä.
Paikan ihastelun lisäksi harrastin myös hiukan hääshoppailua. En kuitenkaan minkään tilpehöörin vaan huulipunien. Jo ihan ensimmäisissä postauksissa kerroin tietäväni aika tarkkaan miltä haluan näyttää hääpäivänä ja tähän lookiin kuuluu ehdottomasti punaiset huulet. Erilaisia ja eri sävyisiä punia kaapista löytyi jo ennestään aika runsaasti, mutta kestossa olisi vielä parantamisen varaa. MACin meikkejä on kehuttu nimenomaan kestävyytensä ansiosta, joten niitähän tarttuikin mukaan parin punan verran. Suomestakin noita saa ainakin Stockalta, mutta jenkeissä hinnat olivat hiukan halvemmat. Muita meikkejä ei nyt päässyt ostoskoriin saakka, mutta uskoisin näistä jomman kumman päätyvän huulilleni valkoisen puvun pariksi. MACin liikkeessä myyjä kysyi, että olenko ostamassa myös pukua Miamista, kun kerroin olevani menossa naimisiin. Ei ehkä ihan niillä hinnoilla viitsi raahata sieltä asti pukua...
Eikä hääjutut vielä tähän loppuneet. Olen lähetellyt tarjouspyyntöjä catering-firmoille ja saanut vastauksiakin ihan mukavasti. Ihmetystä on aiheuttanut kuitenkin vastausten taso. Tarjouspyynnössäni annoin mielestäni aika tarkat speksit, minkä mukaan tarjouksen toivoin saavani ja silti monissa vastauksissa kehotettiin vaan katsomaan esimerkkimenuja yrityksen sivuilta. Voi olla, että olen käsittänyt väärin tarjouksen tekemisen, mutta nyt tuli vähän sellainen olo, että ei näitä firmoja taida pahemmin kiinnostaa asiakas. Onneksi parista yrityksestä tuli todella hyvät ja selkeästi mietityt tarjoukset. Toisen näistä kanssa on sovittu alustavasta varauksesta ja tarkoituksena olisi mennä vähän juttelemaan kasvotusten mahdollisimman pian. Hinnat kaikissa saamissani tarjouksissa ovat pyörineet 35€ tietämillä, muutama menu taisi olla noin 30€/hlö. Mitään hirveän suuria hintaeroja ei siis ole ainakaan näiden minun kyselyseulani läpäisseiden yritysten kohdalla. "Salaattipainotteinen" tuntuu olevan aika haastava käsite häämenujen kohdalla, mutta eiköhän me jotenkin saada tämä ajatus vielä läpi ja meidän näköiset ruuat häihin.
Pikkuhiljaa hommat saadaan siis kasaan. Nyt on jo hääpaikka, kuvaaja(t), osa meikkiä (se tärkein osa!) ja catering-jutut hyvässä vaiheessa + siskojen kanssa on sovittu macaronseista ja musiikkiesityksestä. Nyt kun loman jälkeinen rahatilanne on selvillä, voisi seuraavaksi alkaa metsästää sitä pukua ihan tosissaan. Kaaso R voi alkaa valmistautua sovituksiin ;)
 |
| Kuva: Lauri Haavikko (poimittu Tehdas 108:n sivuilta) |
Mahtavaa eikö??? Oon ihan fiiliksissä nyt tästä.
Paikan ihastelun lisäksi harrastin myös hiukan hääshoppailua. En kuitenkaan minkään tilpehöörin vaan huulipunien. Jo ihan ensimmäisissä postauksissa kerroin tietäväni aika tarkkaan miltä haluan näyttää hääpäivänä ja tähän lookiin kuuluu ehdottomasti punaiset huulet. Erilaisia ja eri sävyisiä punia kaapista löytyi jo ennestään aika runsaasti, mutta kestossa olisi vielä parantamisen varaa. MACin meikkejä on kehuttu nimenomaan kestävyytensä ansiosta, joten niitähän tarttuikin mukaan parin punan verran. Suomestakin noita saa ainakin Stockalta, mutta jenkeissä hinnat olivat hiukan halvemmat. Muita meikkejä ei nyt päässyt ostoskoriin saakka, mutta uskoisin näistä jomman kumman päätyvän huulilleni valkoisen puvun pariksi. MACin liikkeessä myyjä kysyi, että olenko ostamassa myös pukua Miamista, kun kerroin olevani menossa naimisiin. Ei ehkä ihan niillä hinnoilla viitsi raahata sieltä asti pukua...
 |
| Vasemmalta: MAC huulipuna Lady Danger - Pro Longwear rajauskynä High Energy - Pro Longwear huuliväri Lasting Lust |
Eikä hääjutut vielä tähän loppuneet. Olen lähetellyt tarjouspyyntöjä catering-firmoille ja saanut vastauksiakin ihan mukavasti. Ihmetystä on aiheuttanut kuitenkin vastausten taso. Tarjouspyynnössäni annoin mielestäni aika tarkat speksit, minkä mukaan tarjouksen toivoin saavani ja silti monissa vastauksissa kehotettiin vaan katsomaan esimerkkimenuja yrityksen sivuilta. Voi olla, että olen käsittänyt väärin tarjouksen tekemisen, mutta nyt tuli vähän sellainen olo, että ei näitä firmoja taida pahemmin kiinnostaa asiakas. Onneksi parista yrityksestä tuli todella hyvät ja selkeästi mietityt tarjoukset. Toisen näistä kanssa on sovittu alustavasta varauksesta ja tarkoituksena olisi mennä vähän juttelemaan kasvotusten mahdollisimman pian. Hinnat kaikissa saamissani tarjouksissa ovat pyörineet 35€ tietämillä, muutama menu taisi olla noin 30€/hlö. Mitään hirveän suuria hintaeroja ei siis ole ainakaan näiden minun kyselyseulani läpäisseiden yritysten kohdalla. "Salaattipainotteinen" tuntuu olevan aika haastava käsite häämenujen kohdalla, mutta eiköhän me jotenkin saada tämä ajatus vielä läpi ja meidän näköiset ruuat häihin.
Pikkuhiljaa hommat saadaan siis kasaan. Nyt on jo hääpaikka, kuvaaja(t), osa meikkiä (se tärkein osa!) ja catering-jutut hyvässä vaiheessa + siskojen kanssa on sovittu macaronseista ja musiikkiesityksestä. Nyt kun loman jälkeinen rahatilanne on selvillä, voisi seuraavaksi alkaa metsästää sitä pukua ihan tosissaan. Kaaso R voi alkaa valmistautua sovituksiin ;)
tiistai 14. huhtikuuta 2015
Kotiinpaluu
Huh huh... Aika raskasta on lomailu, kun vieläkin nukuttais. Jet lagi painaa päälle, mutta maanantaina alkanut ihan ensimmäinen harjoittelu opiskeluista ei ole antanut armoa. Mutta eipä inistä, koska olihan se reissu ihan mahtava! Voin ehdottomasti suositella Miamia matkakohteena ja miksei häämatkavaihtoehtonakin. Erityisesti tähän aikaan vuodesta säät ovat enemmän kuin loistavat (about +30°C ja aurinko paistaa aina vaan) ja tekemistä riittää joka lähtöön.
Shoppailua käytiin harrastamassa Yhdysvaltojen suurimmassa outletissa Sawgrass Millsissä reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Miamista. Vähän jouduttiin pettymään, koska meidän tyyliin sopivia vaatteita ei hirveästi löytynyt, mutta onneksi Niken factory store pelasti ja urheilukamaa lähti mukaan ihan mukavasti.
Ehdoton kohokohta oli Kennedy Space Center Orlandon korkeudella. Aivan mahtava mesta, jos yhtään kiinnostaa historia ja avaruushommat. Aika isänmaallinen meininki siellä tietysti oli, mutta eiköhän se ole tuollaisissa paikoissa odotettavissa jenkkilässä. Kyseessä on sellainen elämys, mitä ei pääse kokemaan oikeastaan missään muaalla maailmassa (ainakaan minun tietääkseni). Häämatkallakin tämä olisi varmasti vähintäänkin monen miehen, mutta myös varmasti naisten unelmakohde.
Urheilun ystäville Miamista löytyy NHL:lää, baseballia ja korista ihan mukavan kokoisista halleista. NHL ei ole Floridassa erityisen suosittua, joten Panthersien pelin katsominen saattaa olla jopa uuvuttava kokemus (meikäläinen melkein nukahti, krhm...). Miami Heats räjäytti kuitenkin potin. En todellakaan ole mikään suuri penkkiurheilun ystävä ja vielä vähemmän katson korista, mutta tämä oli kyllä sellainen show, että oksat pois. Alkuun kunnon pyrot, järjetön meteli ja väliajoilla tanssivia mimmejä, mummoja ja lintuja. Vai mitä mieltä olette näistä Golden Oldieseista?
Kaiken tämän touhuamisen lisäksi Miamista löytyy tietenkin se kuuluisa beach. Ja mikä ranta se onkaan! Valtavan pitkä kaistale ihanan pehmeää vaaleaa hiekkaa. Eikä tämä suinkaan ole ainoa ranta lähistöllä, vaan halukkaat voivat ajella myös useille muille rannoille esim. Keywestin suuntaan. Meillä rantatouhut jäivät aika vähälle, koska tykätään enemmän touhuta kaikkea muuta kuin auringossa levyttämistä. Keywest olisi kuitenkin ollut varmasti näkemisen arvoinen ja touhuajille sopisi varmasti myös Evergladesin kansallispuisto.
Miamin letkeä meininki on omiaan rentoutumiselle ja ajantajun kadottamiselle. Meillä oli asunto vuokrattuna downtownista Brickellin alueelta pilvenpiirtäjien keskeltä ja olimme todella tyytyväisiä tähän sijaintiin. Asunnon vuokraamista kannattaa harkita myös muilla reissuilla, koska saatiin huomata vuokraamisen olevan ainakin tässä kohteessa hotellia halvempi vaihtoehto. Käykääpä siis ennen seuraavan matkan varaamista katsastamassa Airbnb:n tarjonta. Auton vuokraaminen Miamissa ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa. Autoilu on jenkeissä aika halpaa Suomeen verrattuna ja antaa aivan erilaisia vapauksia liikkumiseen kuin julkisiin tukeutuminen.
Miltäs kuulostaa? Lähtisitkö näillä suosituksilla Miamiin lomalle tai vaikkapa häämatkalle?
P.S. Pahoittelut puhelinkuvien huonosta laadusta. Kunnon kameraa ei jaksattu raahata mukaan.
Shoppailua käytiin harrastamassa Yhdysvaltojen suurimmassa outletissa Sawgrass Millsissä reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Miamista. Vähän jouduttiin pettymään, koska meidän tyyliin sopivia vaatteita ei hirveästi löytynyt, mutta onneksi Niken factory store pelasti ja urheilukamaa lähti mukaan ihan mukavasti.
Ehdoton kohokohta oli Kennedy Space Center Orlandon korkeudella. Aivan mahtava mesta, jos yhtään kiinnostaa historia ja avaruushommat. Aika isänmaallinen meininki siellä tietysti oli, mutta eiköhän se ole tuollaisissa paikoissa odotettavissa jenkkilässä. Kyseessä on sellainen elämys, mitä ei pääse kokemaan oikeastaan missään muaalla maailmassa (ainakaan minun tietääkseni). Häämatkallakin tämä olisi varmasti vähintäänkin monen miehen, mutta myös varmasti naisten unelmakohde.
Urheilun ystäville Miamista löytyy NHL:lää, baseballia ja korista ihan mukavan kokoisista halleista. NHL ei ole Floridassa erityisen suosittua, joten Panthersien pelin katsominen saattaa olla jopa uuvuttava kokemus (meikäläinen melkein nukahti, krhm...). Miami Heats räjäytti kuitenkin potin. En todellakaan ole mikään suuri penkkiurheilun ystävä ja vielä vähemmän katson korista, mutta tämä oli kyllä sellainen show, että oksat pois. Alkuun kunnon pyrot, järjetön meteli ja väliajoilla tanssivia mimmejä, mummoja ja lintuja. Vai mitä mieltä olette näistä Golden Oldieseista?
Kaiken tämän touhuamisen lisäksi Miamista löytyy tietenkin se kuuluisa beach. Ja mikä ranta se onkaan! Valtavan pitkä kaistale ihanan pehmeää vaaleaa hiekkaa. Eikä tämä suinkaan ole ainoa ranta lähistöllä, vaan halukkaat voivat ajella myös useille muille rannoille esim. Keywestin suuntaan. Meillä rantatouhut jäivät aika vähälle, koska tykätään enemmän touhuta kaikkea muuta kuin auringossa levyttämistä. Keywest olisi kuitenkin ollut varmasti näkemisen arvoinen ja touhuajille sopisi varmasti myös Evergladesin kansallispuisto.
Miamin letkeä meininki on omiaan rentoutumiselle ja ajantajun kadottamiselle. Meillä oli asunto vuokrattuna downtownista Brickellin alueelta pilvenpiirtäjien keskeltä ja olimme todella tyytyväisiä tähän sijaintiin. Asunnon vuokraamista kannattaa harkita myös muilla reissuilla, koska saatiin huomata vuokraamisen olevan ainakin tässä kohteessa hotellia halvempi vaihtoehto. Käykääpä siis ennen seuraavan matkan varaamista katsastamassa Airbnb:n tarjonta. Auton vuokraaminen Miamissa ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa. Autoilu on jenkeissä aika halpaa Suomeen verrattuna ja antaa aivan erilaisia vapauksia liikkumiseen kuin julkisiin tukeutuminen.
 |
| Paluumatkalle piti ostaa tietty yksi häälehti. |
Miltäs kuulostaa? Lähtisitkö näillä suosituksilla Miamiin lomalle tai vaikkapa häämatkalle?
P.S. Pahoittelut puhelinkuvien huonosta laadusta. Kunnon kameraa ei jaksattu raahata mukaan.
keskiviikko 1. huhtikuuta 2015
We have a place!
Kyllä! Nyt vihdoinkin sain vastauksen meidän juhlapaikan yhteyshenkilöltä ja meillä on paikka varattuna elokuulle 2016! Tosin varaus on alustava paikan puolesta, koska he eivät pysty ihan noin pitkälle ennustamaan vielä omaa toimintaansa, mutta eiköhän meidän hääpäivä nyt kuitenkin ole lyöty lukkoon. Helpottaa paljon muita järjestelyitä.
Ja mikä tämä mahtava paikka nyt sitten on? Sehän on Tehdas 108 Nokialla! Ennen kuin esittelen Tehdasta tarkemmin, kerron miten tähän päädyttiin.
Kuten jo ihan ensimmäisissä postauksissa totesin, etsinnässä oli joko industrial-henkinen tai vanha latomainen tila. Industrial tuntui ehkä kuitenkin enemmän meidän jutulta, mutta latoja/navettoja oli tällä alueella enemmän tarjolla (joskaan ei niitäkään kovinkaan montaa). Yhteensä kävimme paikan päällä katsastamassa kolme paikkaa. Ensimmäisenä juurikin Tehtaan, joka meikäläiseen kolahti jo silloin, mutta mies vähän vielä epäröi. Sitten mentiin navettalinjalle ja vierailtiin Karllundin kivinavetassa Toijalassa. Paikka on erittäin kaunis ja varmasti aivan ihana kesähäille, kun vanhan navetan parven saa tanssikäyttöön. Meille kynnyskysymyksiksi muodostuivat kuitenkin hinta ja poistumisaika. Ensi kesän hinnaksi kerrottiin 1200€ ja juhlat pitäisi lopettaa klo 24. Eiköhän tuohonkin kellonaikaan mennessä ehtisi juhlat juhlia, mutta ei haluta tiukkaa aikataulua meidän häille, joten jouduttiin unohtamaan tämä.
Sitten vuorossa oli Ali-Marttilan tila Kangasalla. Jälleen kerran oikein kaunis paikka, sijainti ehkä hiukan parempi Tampereeseen nähden kuin Karllundilla. Hintaa juhlatallilla vuodelle 2016 on 1150€ klo 24 asti ja lisätunteja saa ostaa klo 02 asti hintaan 100€/h. Puolen yön jälkeen ei saa enää bändi soittaa. Sama juttu kuin Karllundin kanssa, hintaa meidän budjetille hiukan liikaa ja taas ihme aikatauluja.
Nämä kummatkin sopivat muilta osin meidän kriteereihin: omat ruuat ja juomat saa viedä, ei liian kaukana Tampereelta, rouheaa fiilistä, mahtuu 100 hlöä.
Mutta sitten siihen parhaista parhaaseen: Tehdas 108. Ensimmäiset häät täällä järjestettiin vasta tämän vuoden ystävänpäivänä, joten mikään tunnetuin paikka ei ole kyseessä. Tila on todella tehdasmainen eikä sitä ole turhan paljoa kunnostettu. Porukkaa tänne mahtuisi huomattavasti enemmän kuin mitä meidän vieraslistalta löytyy, mutta eiköhän meidänkin juhlaväellä saada tilaan hyvä tunnelma. Paikan sijainti on ihanteellinen: Nokian rautatieasemalta kävelee tänne n. 10 min ja Tampereelta matkaa on alle 20km. Vieraat voivat siis majoittua halutessaan joko Nokian Edenissä tai jossakin Tampereen hotelleista. Huolimatta näin keskeisestä sijainnista, Tehdas on omassa rauhassaan Nokianvirran kainalossa pienellä saarella. Tehtaan päädystä saa auki isot pariovet, jolloin vieraat voivat olla myös ulkona. Kaiken lisäksi samassa paikassa voidaan järjestää koko päivän ohjelma: pienemmässä hallissa vihkiminen ja isommassa juhlat. Logistiikka-asiat ratkaistu! Juhlia saa vaikka klo 04 asti. Ainoa huono puoli on keittiön puuttuminen, mutta catering-firmojen mukaan tämä ei tuota ongelmia.
Aivan näin askeettisessa kunnossa tila ei ole, vaan seuraava kuva antaa ehkä enemmän osviittaa nykytilanteesta.
Tuossa näkyy "keittiö/baari" ja ne isot päätyovet. Odotan jo innolla, että niistä helmikuisista häistä ilmestyy kuvia Tehtaan sivuille. Tulen varmasti höpöttelemään tästä mestasta vielä useaan otteeseen ennen varsinaista H-hetkeä. Nyt kuitenkin pitää sanoa heipat melkein pariksi viikoksi, koska se aikaisemmin mainitsemani Miamin reissu alkaa perjantaina. Jiihuu!!! On sitä odotettukin kaiken tämän myllerryksen keskellä.
Mitä mieltä olette meidän paikkalöydöstä? Ihanaa industrialismia vai kamalaa kovaa betonia?
P.S. Paikan lisäksi saatiin juuri vahvistettua meidän häiden kuvaajat. Potreteille ja dokumentaariselle kuvaukselle on kuvaajat erikseen, mutta saadanpahan dokumentoitua potrettikuvauskin behind the scenes -tyyliin. Näin ne hommat vaan lähtee rullaamaan!
Ja mikä tämä mahtava paikka nyt sitten on? Sehän on Tehdas 108 Nokialla! Ennen kuin esittelen Tehdasta tarkemmin, kerron miten tähän päädyttiin.
Kuten jo ihan ensimmäisissä postauksissa totesin, etsinnässä oli joko industrial-henkinen tai vanha latomainen tila. Industrial tuntui ehkä kuitenkin enemmän meidän jutulta, mutta latoja/navettoja oli tällä alueella enemmän tarjolla (joskaan ei niitäkään kovinkaan montaa). Yhteensä kävimme paikan päällä katsastamassa kolme paikkaa. Ensimmäisenä juurikin Tehtaan, joka meikäläiseen kolahti jo silloin, mutta mies vähän vielä epäröi. Sitten mentiin navettalinjalle ja vierailtiin Karllundin kivinavetassa Toijalassa. Paikka on erittäin kaunis ja varmasti aivan ihana kesähäille, kun vanhan navetan parven saa tanssikäyttöön. Meille kynnyskysymyksiksi muodostuivat kuitenkin hinta ja poistumisaika. Ensi kesän hinnaksi kerrottiin 1200€ ja juhlat pitäisi lopettaa klo 24. Eiköhän tuohonkin kellonaikaan mennessä ehtisi juhlat juhlia, mutta ei haluta tiukkaa aikataulua meidän häille, joten jouduttiin unohtamaan tämä.
 |
| Kuva Karllundin kivinavetta |
 |
| Kuva Ali-Marttila |
Mutta sitten siihen parhaista parhaaseen: Tehdas 108. Ensimmäiset häät täällä järjestettiin vasta tämän vuoden ystävänpäivänä, joten mikään tunnetuin paikka ei ole kyseessä. Tila on todella tehdasmainen eikä sitä ole turhan paljoa kunnostettu. Porukkaa tänne mahtuisi huomattavasti enemmän kuin mitä meidän vieraslistalta löytyy, mutta eiköhän meidänkin juhlaväellä saada tilaan hyvä tunnelma. Paikan sijainti on ihanteellinen: Nokian rautatieasemalta kävelee tänne n. 10 min ja Tampereelta matkaa on alle 20km. Vieraat voivat siis majoittua halutessaan joko Nokian Edenissä tai jossakin Tampereen hotelleista. Huolimatta näin keskeisestä sijainnista, Tehdas on omassa rauhassaan Nokianvirran kainalossa pienellä saarella. Tehtaan päädystä saa auki isot pariovet, jolloin vieraat voivat olla myös ulkona. Kaiken lisäksi samassa paikassa voidaan järjestää koko päivän ohjelma: pienemmässä hallissa vihkiminen ja isommassa juhlat. Logistiikka-asiat ratkaistu! Juhlia saa vaikka klo 04 asti. Ainoa huono puoli on keittiön puuttuminen, mutta catering-firmojen mukaan tämä ei tuota ongelmia.
 |
| Kuva Tehdas 108 |
 |
| Kuva Tehdas 108 Varjofesteiltä |
Mitä mieltä olette meidän paikkalöydöstä? Ihanaa industrialismia vai kamalaa kovaa betonia?
P.S. Paikan lisäksi saatiin juuri vahvistettua meidän häiden kuvaajat. Potreteille ja dokumentaariselle kuvaukselle on kuvaajat erikseen, mutta saadanpahan dokumentoitua potrettikuvauskin behind the scenes -tyyliin. Näin ne hommat vaan lähtee rullaamaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)